1. LAPSET JA NUORET OVAT AINUT TAKEEMME TULEVAISUUDESTA

Euroopan Unioni vaikuttaa alueellaan yli 100 miljoonan 0 – 18 -vuotiaan lapsen elämään. Vaikutus ei pääty Unionin rajoille: päätöksemme vaikuttavat kaikkien maailman lasten mahdollisuuteen tulla osalliseksi hyvästä, oikeudenmukaisesta ja tasavertaisten mahdollisuuksien elämästä. 

Lasten oikeudet toteutuvat joissakin jäsenmaissa paremmin kuin toisissa. Silti jokaisessa maassa lasten sekä nuorten edunvalvonta vaatii parempaa hallintaa sekä kestävämpää rahoitusta.

Eurooppalaisiin lapsiin ja nuoriin kipeästi osuvia ongelmia ovat muun muassa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudet, lapsiperheiden köyhyys, epätasa-arvoiset koulutus- ja opiskelumahdollisuudet, sosiaaliseen taustaan liittyvä syrjäytymisen riski sekä väkivalta ja turvattomuus. Myös nuorisotyöttömyys ja epävarmojen pätkätöiden lisääntyminen heikentävät eurooppalaisten nuorten hyvinvointia ja elämänhallintaa. 

• EU:n tulee ottaa vastuuta nuorten työllisyydestä ja sen on toimittava aktiivisemmin työttömyyden ehkäisemiseksi ja nuorten työmarkkina-aseman parantamiseksi.

• Euroopan Unionin tulee huolehtia, että lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään ja arvioidaan paremmin.

• EU:n on edellytettävä, että sen kumppanuus- ja yhteistyömaissa kunnioitetaan lasten oikeuksia.

• Unionin on myös tuettava muita maita pyrkimyksissään edistää lasten oikeuksien toteutumista.

2. ILMASTONSUOJELU VAATII KESTÄVÄÄ JA EETTISTÄ MAATALOUTTA

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja päästötavoitteet eivät ole vain energiapoliittisia kysymyksiä vaan myös maatalouspolitiikkaa, johon EU:lla, jos millä on vaikutusta. Maatalouden kestävä ja eettinen kehittäminen on vastuullista ja kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa. Luomu- ja lähiruokatuotannon edistäminen on järkevä maatalouden suunta niin ihmisten, ympäristön kuin myös eläinten hyvinvoinnin kannalta.

• Kestävä maatalous ja ruuantuotanto ei saa eikä voi perustua megatalouden arvomaailmaan ja puhtaaseen tuotannon tehokkuusajatteluun.

• Ihmisen pitää pystyä jäljittämään syömänsä ruuan alkuperä ja elintarvikkeiden turvallisuuteen pitää pystyä luottamaan.

• Tarvitsemme tähän yleiseurooppalaista kuluttajansuojaa ja kuluttajatietoisuutta sekä sitä edistäviä pakkausmerkintöjä.

EU:n vaikutus maatalouteen ja sitä myöten eläinten hyvinvointiin tulee ottaa selkeään tarkasteluun. EU:ssa muun muassa eläinkuljetuksiin tulee asettaa nykyistä selkeämmät ja valvotummat rajoitukset. Tällä hetkellä säädökset eivät suojele eläimen hyvinvointia eivätkä perustu millään tasolla järkeville tai kestäville käytännöille. Eläinsuojeluun tarvitaan nykyistä enemmän niin kansallisen kuin myös Unionin tason valvonta- sekä viranomaistyötä.

• Eläinsuojelurikkomusten rangaistuskäytäntöä tulee tiukentaa.

• Eläintenpitokieltoa tulee valvoa nykyistä paremmin ja pitokielloista on tehtävä selkeät ja käyttökelpoiset rekisterit.

3. SYRJINTÄÄ VASTAAN ON TAISTELTAVA

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on Euroopan Unionin lähtökohta ja niiden edistäminen yhteisön keskeinen tavoite. Tästä huolimatta ihmisiä syrjitään ja ihmisoikeuksia poljetaan alueella päivittäin. Tämä näkyy esimerkiksi työmarkkinoilla, vaikka sitä ei hevillä tunnusteta.

Muun muassa vammaisten asema työmarkkinoilla on heikko eikä yhteiskunnallinen tasa-arvo toteudu niin kuin pitäisi. Samanlainen syrjintä sekä työllistymisen vaikeudet näkyvät muun muassa kielivähemmistöjen, maahanmuuttajien, siirtolaisten ja pitkäaikaissairaiden kohdalla.

• EU:n tulee tehdä sosiaalisesti tasa-arvoista työllisyyspolitiikkaa, jossa syrjintä kielletään eikä kierretä.

• Syrjintään pitää puuttua voimakkaammilla keinoilla ja kiintiöillä.

• Sosiaaliturvan uudistus vaatii eurooppalaisen perustulon, joka tasa-arvoistaa yhteiskunnallista osallisuutta ja myös itsensä työllistämisen mahdollisuuksia.